Bitterness.

Minulta kysyttiin olenko katkera isosiskolleni ja ensimmäisenä ajattelin, etten tietenkään ole. Hetken asiaa mietittyäni tajusin, että kyllä mä taidankin olla. Me ollaan Amandan kanssa aina oltu läheisiä ja tultu hyvin toimeen keskenämme. Lapsina olimme lähes erottamattomat, mutta aikuistuminen ja varsinkin vanhempiemme kuolema on muuttanut tuota. Mistä sitten olen katkera? Varmaan lähinnä siitä, ettei Amandan ole kertaakaan näiden vaikeiden aikojen aikana tarvinnut ottaa vastuuta mistään tai olla isosisko. Se olen ollut minä, joka on pitänyt huolen kaikesta ja kaikista, myös Amandasta. Välillä minusta on tuntunut, että Ama on se pikkusisko ja minä isosisko. Eihän meillä ole ikäeroa kuin kaksi vuotta, mutta joka tapauksessa.

 

Totta kai haluan, että siskoni pääsee surunsa yli mahdollisimman nopeasti ja helposti, eikä hänen tarvitsisi huolehtia yhtään kenestäkään. Olisin kuitenkin kaivannut siskoltani edes jonkinlaista apua perheen pystyssä pitämisessä ja asioiden hoitamisessa isämme kuoleman jälkeen. Ama oli jo muuttanut pois kotoa, eli hän ei samalla tavalla ajautunut siihen vastuun ottamiseen kuin minä.

 

Muut ihmiset, esimerkiksi sukulaisemme, ovat näiden kahden vuoden aikana aina olleet hyysäämässä Amandan ympärillä ja voivottelemassa sitä, kuinka vaikeaa Amandalla on. Olen minäkin saanut tuota osakseni, mutta en ehkä ole koskaan samalla tavalla osannut sellaista edes vaatia kuin Ama. Välillä on tehnyt mieli huutaa, että hei, minäkin olen olemassa ja myös muhun sattuu. Olen jo pitkään tiedostanut sen, että olen ollut monet kerrat kateellinen siskolleni. Siitä kaikesta huomiosta, minkä hän saa ja myös siitä, ettei hänen ole tosiaan tarvinnut huolehtia missään vaiheessa yhtään mistään tai kenestäkään.

Minulla oli eilen näitä asioita miettiessäni ihan kamala olo. Tunsin itseni maailman surkeimmaksi siskoksi ja huomionhakuiseksi kakaraksi. Mikä oikeus minulla muka on olla kateellinen tai varsinkaan katkera siskolleni, joka ei ole koskaan tehnyt mitään pahaa kenellekään, varsinkaan minulle? Amanda on aina rakastanut minua, näinkö minä kiitän häntä siitä?