Nyt taitaa olla korkea aika hiljentää tahtia ja olla vaan kotona tekemättä mitään, vaikkakin täällä olisi miljoona asiaa, jotka pitäisi saada hoidettua ja varmaan sadassa paikassa pitäisi käydä. Jotenkin sitä on vaan vaikeaa tajuta, etten mä voi tällä hetkellä samalla tavalla ja tahdilla tehdä asioita kuin vielä jokin aika sitten. No, onneksi ne tämän viikonlopun aivan ehdottoman pakolliset menot on hoidettu ja nyt voin keskittyä makoilemaan sohvalla ja katsomaan tv:tä samalla, kun tuo eräs käy ilmeisesti jotain vapaaottelumatsia mun sisälläni.
Me saatiin kaikeksi onneksi eilen muutettua aika lailla kaikki tavarat, vaikka iltamyöhään se menikin. Tälle päivälle jäi sitten siivousta ja laatikoiden purkamista sekä serkkuni yo-juhlat, joissa emme tosin Antonin kanssa kovin kauaa viipyneet, sillä mun oloni huononi taas siihen malliin, että oli pakko lähteä kotiin ja ottaa rauhallisesti. Mulla oli sekä eilen että vielä tänäänkin jotenkin todella hyödytön olo. Muutossa mä en ollut apuna muuta kuin huutamalla minne mikäkin huonekalu pitäisi asettaa. Lopultahan se meni sitten niin, että olohuoneen sisustus laitettiin eilisillan aikana vielä kokonaan uusiksi, kun mä en ollutkaan lopputulokseen tyytyväinen. Siivotakaan mä en ole voinut, sillä mun ei ole annettu tehdä sitä. Antonin äiti on hoitanut sen puolen, vaikka mä koitin vastustella ja sanoa, että kyllä me Antonin kanssa saadaan se vanha asunto siivottua. Ei auttanut.
Kaiken huipuksi mulla on ollut nyt parin päivän ajan taas tavallista huonompi mieli. Ahdistaa ja stressaa. Eikä pelkästään muutto vaan ylipäänsä ihan kaikki. Mulla ei vaan ole hyvä olla juuri nyt, mutta eiköhän kaikki taas käänny parempaan suuntaan, toivottavasti ainakin. En vaan millään jaksaisi tätä pahaa mieltä ja oloa juuri nyt...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti