21.1.2014

No, it's not our paradise.

Eikö mun pitäisi olla surullinen, jos joku ihminen osoittautuukin yhtäkkiä täydelliseksi kusipääksi eikä olekaan sellainen kuin luulin sen olevan? Mä otan yleensäkin kaikki vastoinkäymiset sen verran raskaasti, että voisi hyvin luulla, että itken tätäkin sängynpohjalla tällä hetkellä. Mutta ei, en mä itke. Itse asiassa mä leivoin juuri hetki sitten täytekakun ja mutustelen sitä tässä kirjoittamisen ohella. 

Kyllä mulla on paha olla. Mua ahdistaa ja musta tuntuu tosi omituiselta koko ajan, mutta en mä juurikaan ole surullinen. Eilen kirjoitin, että löydän itseni välillä yhtäkkiä lattialta itkemästä, mutta tänään mä en ole itkenyt ollenkaan. Mitä sitten, vaikka joku mulle ennen tärkeä ihminen paljastaakin todellisen luontonsa? Ehkä mun pitäisikin vaan olla iloinen siitä, etten sen enempää tuhlannut aikaa elämästäni kyseiseen ihmiseen. Paljon ehti tapahtua, mutta paljon jäi myös tapahtumatta. Onneksi.

Muutamia vuosia sitten en edes tuntenut kyseistä ihmistä ja pärjäsin sillonkin vallan mainiosti, joten miksi en pärjäisi nytkin? Ihmiset on vaan jotenkin hirveen huolissaan musta ja miettii kuinka kestän, kun mulla on muutenkin ollut niin vaikeaa viime aikoina. En mä vaan jaksa välittää. Läheiset ihmiset ympäriltä saattaa vaihtua monestakin syystä, tää nyt on vaan yksi syy niiden monien joukosta. Kukaan ei kuitenkaan ole kuollut, elämä jatkuu ja on sitä pahemmastakin selvitty :)

Mä olen tässä parin viime vuoden aikana huomannut, ettei ihmisiin kannata luottaa sokeasti. Ne kaikkein läheisimmätkin saattavat pettää luottamuksen ja puukottaa selkään. Mä luotan ihmisiin ehkä vieläkin vähän turhan sinisilmäisesti, mutta en mä myöskään haluaisi elää jatkuvasti epäillen ja miettien pitääkö jonkun sanomat asiat paikkaansa tms. Välillä siitä joutuu kärsimään, mutta sekin on ihan mun oma valintani. Luotinhan mä siihenkin, ettei äiti jättäisi mua koskaan sen jälkeen, kun mä olin jo menettänyt isäni. Ei olisi kannattanut, sillä jouduin pettymään pahemman kerran.

2 kommenttia:

  1. aattelin jo eilisen perusteella, et sun vauvallle on jotain sattunu mut ei onneks D: oliks kyseessä hyväkin ystävä? :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei onneksi! :) Oltiin tosi läheisiä kyllä... :(

      Poista