Feeling low.

Asiat ovat tällä hetkellä ihan hyvin, mutta silti musta tuntuu pahalta. Oon miettinyt, että aiheuttiko äidin itsemurha mulle niin pitkäkestoisen surun, että siitä on vaikea päästä kokonaan irti? Ehkä mä en osaa enää olla samalla tavalla onnellinen ja nauttia elämästä. Koko ajan tuntuu jotenkin siltä, ettei asiat ole hyvin, vaikka ne oikeasti ovat. Tai no niin, onhan tässä kaikenlaista ongelmaa ja muutoksia, mutta periaatteessa kaikki kuitenkin on hyvin. En mä sure enää äitiäni, en ainakaan samassa mittakaavassa kuin ennen. Totta kai musta tuntuu pahalta muistaa, ettei äitiä enää ole ja varsinkin kun tiedän millä tavalla hän kuoli, mutta ei se suru ole enää samanlaista. En tiedä mikä mua taas vaivaa...

Antonilla alkaa huomenna koulu ja mä joudun olemaan taas moneen viikkoon ensimmäistä kertaa päivät yksin kotona Helmin kanssa. Mun ranne onneksi kestää Helmin nostelun ja muun, mutta onneksi Antonin lukujärjestykset ovat aika väljiä eikä mun tarvitse olla tytön kanssa yksin 8 tuntia joka päivä. Ei siis sillä, etteikö musta olisi ihanaa olla Helmin kanssa, mutta mun ranne ei tosiaan ole vielä aivan kunnossa ja totta kai se rasittuu pientä vauvaa hoitaessa. Lisäksi mun mielialani on tällä hetkellä tosiaan vähän vaihteleva. Onneksi Helmi kuitenkin saa mulle ennen kaikkea paremman mielen eikä mulla luojan kiitos ole vielä kertaakaan ollut sellaista oloa, etten jaksaisi häntä hoitaa. Pelkäsin ennen tytön syntymää ihan älyttömästi sitä, että jossain vaiheessa suru iskisi päälle taas niin vahvana, ettei musta olisi olemaan äiti tyttärelleni, mutta ainakaan vielä niin ei ole käynyt. Toivottavasti ei käykään.

Kohtapuolin meille on tulossa vieraita ja mun pitäisi sitä ennen saada loihdittua jotain tarjoiltavaakin. Ei kiinnostaisi yhtään, mutta eiköhän se siitä taas lähde, kunhan vaan saan itseni liikkeelle. Anton on tällä hetkellä Helmin kanssa ulkona kävelyllä ja mä koitin nukkua tätä pahaa oloani pois. Ei oikein onnistunut enkä mä edes saanut nukuttua. Ei voi siis muuta kuin toivoa, että mieli tästä vielä kirkastuu tai viimeistään huomenna olisi jo parempi päivä.